Lapsen toimintakykytiedon kokoaminen systemaattisesti yhteen ICF-luokituksen mukaisesti auttaa löytämään lapsen toimintakyvyn vahvuudet ja ongelmien vaikeusasteen sekä ympäristötekijöiden vaikutuksen toimintakykyyn. Näin kuntoutumisen fokus saadaan kohdennettua tarkasti ja kuntoutuksen vaikuttavuus tehostuu. Keskeistä kuntoutukselle onkin “oikea aika, oikea määrä ja  oikea laatu”. Ei siis “kaikille yhtä paljon” vaan “kaikille kulloisenkin tarpeen mukaan”.

ICF-viitekehys mahdollistaa myös kuntoutuksen yhdenmukaisen ja objektiivisen seurannan. Toimintakyvyn muutoksen mittaus yhtenäisellä numeerisella asteikolla selkeyttää kirjavia käytänteitä ja lisää ymmärrystä eri toimijoiden välillä. Toimintakyvyn ongelmien luokittelu numeerisella asteikolla selkeyttää minkä kuntoutuksen piiriin lapsen kuntoutus kuuluu; lääkinnällisen kuntoutuksen vai vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen.